Jätä muovi kauppaan - muovi herättää kysymyksiä

~ Kati ~

Lisää pakkausmerkintöjä kohdassa "Pakkausmerkinnät".

Olen tällä hetkellä hiukan puhki. Olen todennut, että olen ollut täysin muovitietämätön ja pimennossa. Kukaan ei ole opettanut asiaa "muovi", joten olen itse tässä blogin varrella nyt yrittänyt tarttua asiaan.
Tämä projektini on ollut ihan tyypillinen projekti: 

1. Alussa hirveä into muovittomuuteen
   (Joka pitää edelleen ja rajaus on: ruoka ja hygienia. Miksikö? Jos en hallitsekaan muita isompia ongelmia, niin kotini hallitsen minä. Minä määrään mitä kotiini kannan ja mitä en kanna.)
2. Tästä seurasi ihan jumalaton henkilökohtainen hämminki
   (Kuinka en tiennyt... Miten en aiemmin ole ajatellut ollenkaan... Mitä tämä nyt tarkoittaa. Mitä tehdä... Ompa tämä nyt vaikeaa... jne.)
3. Hirveä sekaannus: ensin kaikki muovit pannaan, kunnes tajunta hiukan antaa löysää: Okei, jos se on energiajäte, niin sen voi hävittää? Se on siis hävitettävissä... Voinko minäkin hävittää, kotonani? Saanko olla osa ratkaisua näin? Alussa pari asiaa menee pieleen, mutta annoin itselleni anteeksi, korjasin ja jatkoin eteenpäin.
   (Samalla lisääntyvät kysymykset, kuten: Tämäkö se ratkaisu nyt on? Tässäkö nyt ollaan? Eihän se lopeta sen UUDEN muovin tuotantoa... jne.)
4. Järkiintymisvaihe: Kohdallani se on helpotus siitä, että kun asiasta tulee itselle arvo, niin se on tavoitettavissa. Se vaatii sen, että MINÄ muutun. Yksilönähän en voi vaikuttaa siihen, että joku iso kauppaketju muuttuu... Muutos vaatii työtä. Laiskuudella ei saavuteta muutosta. Isoja asioita ei tehdä pienellä motivaatiolla.
5. Syyllisen etsintä: Olen kokenut katkeruutta muovin volyymista. Olen kokenut katkeruutta sitä sukupolvea kohtaan, joka ongelman laittoi alulle ja opetti meille muille sukupolville, että "Se on kertakäyttöinen, heitä se menemään ja se häviää."
   Mihin se muovi häviää? Mikä on se hokkuspokkus? Nyt tiedän, että kaikki muovi mitä ikinä on tuotettu: Se on edelleen joukossamme, ellei sitä ole poltettu. Eihän se maadu... Itse asiassa: Sehän vain pilkkoutuu pienemmäksi ja pienemmäksi... (Mikromuovi, nanomuovi) Edit 15.3.2018: maatumisaika on 450 vuotta. Luonnollista maatumista?
6. Syyttömien rankaisu: Anteeksi Emmi, että tiuskaisin sinulle kaupassa: "Pakkaa ne hedelmät edes biopussiin. Ei mitään järkeä käyttää muovipussia."
7. Niiden palkitseminen, jotka eivät osallistuneet projektiin: Tämä positiivisen kautta. Ostin rannekorun https://4ocean.com/ kaupasta. Korun arvo oli alle 20€ ja se varmistaa, että 0,5kg muovijätettä poistetaan meristä tuolla panoksellani (tulevat synttäri- ja joululahjat ratkaistu?) 

Muovi herättää kysymyksiä. Kysyvälle vastataan, Rinki Ekopiste ja Fortum.

Kysyvälle vastataan kyllä, eroja on vastaajan mukaan ja sen mukaan miten kysyn. Kiitos vastauksista, etenkin niille, jotka ovat jaksaneet ystävällisesti vastata suhtautumatta minuun ylimielisesti ja puhumatta ylimielisesti (> Kiitos Rinki Ekopiste ja Fortum). Kysymykseni:

Rinki Ekopisteen keräyspiste Jämsänkoskella.

Edit 21.3.2018: 
Halusin nostaa tämän lisäyksen tähän ylimmäksi sillä kysyin vielä myöhemmin Mikolta (koko titteli ja työpaikka tekstissa alinna), että kuinka iso osa 07 muovista voidaan hyötykäyttää uudelleen?
"Kyllä valitettavasti se on kauttaaltaan aika huonosti kiertävää. n. 75% mun arvion mukaan menee energiaksi. Johtuu etenkin Polyamidi-kerroksesta joka laitetaan kalvorakenteen keskelle antamaan lujuutta.
Loppu joka päätyy kiertoon yleensä heikentää kierrätysmateriaalien ominaisuuksia. Mutta perusteluna tuon laminaattirakenteen käytöllä on yleensä vähentää kokonaispainoa vähentämättä kestävyyttä."

- Oma kommenttini: Tähän saakka luulin, että kaupan pakkausmuovin kierrättäminen tarkoittaa uusien pakkausten tekemistä samasta materiaalista. No, kierrättäminen ei tarkoita sitä.

1. Miten ihmeessä tiedän pelkillä muovinumeroilla mikä menee minnekin, sekajätteeseen polttoon/ energiajätteeseen polttoon vai keräykseen?
   
   Rinki Ekopiste opetti minulle eron "muovipakkaus" ja "muovituote". En ollut aiemmin edes ajatellut asiaa. Muovi oli vain muovia. Samaa harmaan alueen harmaata massaa. Muovipakkaukset saa palauttaa Rinki Ekopisteen pisteelle. Muovituotetta ei.
   Muovipakkaus= siihen muoviin on pakattu jotain, esim. kana, xylitol, juusto, koiran nappulat...
   Muovituote = tiskiharja, ämpäri, leikkuulauta...


2. Sain myös yhteystiedon Fortumin suuntaan, joka tekee tästä palautuneesta muovista muovigranulaattia.
   Kysyin miksi joissakin kuvissa on muovin 07 kohdalla pääkallo (blogini Huoneentaulut- linkki)? Ja toisissa negatiivista tekstiä. Miksi ruokamme pakataan tällaiseen muoviin tai muovi ruokaamme, oliko tässä sanamuodolla nyt jokin ero jos muovi myös luovuttaa..?
   
   "Kierrätysmerkintä 07 tarkoittaa muuta muovia kuin muut numerolla merkatut. Eli periaatteessa sellaista luokkaa ei ole kuin ”vaaralliset muovit”. 07 merkinnällä oleva elintarvikepakkaus on yleensä ns. monikerrosrakenne, eli siinä on vaikkapa LDPE sekä PP laminaattina (kuten esim. karkkipussi).
   BPA (bisphenoli-A) on pehmennin jota käytetään mm. teknisissä muoviosissa joita valmistetaan Aasiassa. Euroopassa käyttö on rajoitettu. tavoitteena tällä lisäaineella on lisätä ko. tuotteen mekaanista kestävyyttä. haitallisia pehmentimiä käytetään myös mm. kopio-crocseissa, Kiinalaisissa uimapatjoissa ja lasten leluissa. EU ei salli näiden maahantuontia jos lelussa on ko. pehmentimiä."
   
   - Oma kommenttini, Googlasin: LDPE = Low density polyethylene


3. Mitä tuosta 07 muovista jatkojalostetaan ja tehdään?
   
   "Rinki Ekopisteistä muovipakkaukset tulevat meidän lajittelulaitokselle, jossa jätemuovi lajitellaan koneellisesti, käyttäen NIR -tekniikkaa. siinä valonsäde heijastetaan kohteen pintaan ja heijasteen spektristä kone päättelee mikä muovilaatu on kyseessä. Talteen otetaan ns. valtamuovit joilla on uusiokäyttöä vaikka kukkaruukkuna. yleensä 07 merkkaa pakkausmuovissa kerroslaminaattia. Nämä muovilaadut ohjautuvat energiaksi jos LDPE ei ole selkeästi vallitseva kantomateriaali. Talteen kerättyä 07 muovia pystymme hyödyntämään muoviprofiilien valmistuksessa."
   
   - Oma kommenttini: Googlasin mikä on muoviprofiili. Mm. muoviaitoja, muovisia kestolankkuja terassin lattiaan jne. Tässä linkki: http://www.circoplastics.com/fi/muoviprofiilit/- Kerroslaminaatti 07: PP laminaatti (kysymys 1). PP = Polypropeeni
   - LDPE = Low density polyethylene


4. Mistä tunnistaa polycarbonate tuotteet, jotka on tehty BPA:sta?
   
   "Parhaiten kuluttaja suojaa itseään välttämällä Aasiassa valmistettuja, alkuperältään epämääräisiä tuotteita (sama koskee muuten esim. elektroniikkaa jne.) Polykarbonaattiakaan ei itse asiassa valmisteta BPA:sta, vaan se on lisäaine. siten kaikki Polykarbonaattituotteet eivät sisällä BPA:ta. Minusta tärkein tarkistettava asia tässä olisi varmistaa että vauvan tuttipullo on valmistettu EU alueella. Näissä on joskus ollut Aasialaista halpatuontia. Tosin TUKES valvoo meillä näitä nykyään hyvin."
   
   - Oma kommenttini: Wishit ynnä muut Kiina verkkokaupat ovat siis ongelma. Ihmiset ostavat verkosta ja hyppäävät kaiken suojan ohi? Kuka takaa, että Wish tai joku Ali Baban halpa ostoksesi on turvallinen?
   Mikä on kuluttajan oma vastuu...? Sekö, että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis?

   

   Kuvan tuttipullot eivät liity mitenkään edellä mainittuihin tuttipulloihin. Kuvassa olen minä itse. Imetin jokaista lastani vuoden, joten tuo tuttipullovaihe oli vain lyhyt siirtymävaihe rinnalta nokkamukiin. Mutta juu... Kuten kuvasta näkyy, niin kyllä väsytti ☺



5. Kuinka kuluttaja voi suojella itseään?
   
   "Kuluttajaa suojaa Laki elintarvikepakkauksista (pakkausasetus), eli jokaiselle elintarvikepakkaukselle (ja pakkausmateriaalille) on oltava hyväksytyt migraatiokokeet. Eli esim. broilerin pakkaus on testattu s.e. materiaalista ei liukene mitään ko. elintarvikkeeseen. yleisesti ottaen muovit ovat hyvin inerttejä eli niistä ei liukene mitään aineita, kun lisäaineita ei ole. Tällöin puhutaan ns. Elintarvikemuoveista.
   
   Lisäksi sama laki suojaa kuluttajaa tuotteen vanhenemisen kannalta. Eli ko. pakkauksella pitää olla riittävä kyky vastustaa hapen ja kosteuden läpäisyä. Näin taataan riittävä säilyvyysaika."
   
   - Oma kommenttini jälkimmäiseen: Anteeksi, että sanon näin, mutta suhteessa ongelman laajuuteen (ruokateollisuudesta syntyvä maatumattoman jätteen määrä) tuo viimeinen kommentti kuulostaa korvissani nykyään vain laimealta. Se ei ole minulle enää vaihtoehto. En pysty palaamaan entiseen (> ostamaan ruokaani muovissa kaupasta, projektikuvaukseni kohta 1).


6. Miksi Polystyrene eli muovi 06 on merkitty joissakin paikoissa vaaralliseksi? (Mm. nuo huoneentauluni, mainittu kohdassa 2)?
   
   "PS eli polystyreeni on käytetty ennen kaikkea eristeissä. kauppanimellä Styrox. Kun PS on valmiina tuotteena, se on harmiton. Sen sijaan sen valmistusprosessissa käytetään styreeniä mikä on aromaattinen hiilivety ja haitallinen kemikaali. Kun polystyreeniä poltetaan, em. aromaattisia hiilivetyjä vapautuu. Siksi Polystyreeniä ei saa polttaa esim. takassa vaan voimaloissa missä on asianmukainen savukaasujen puhdistus. Mutta PS kappaleesta siis ei irtoa mitään itsestään.
   
   Nykyään PS on aika lailla väistynyt polypropeenin tieltä mikä on hyvää kehitystä."


7. Kysymys PVC muovista: Olin jotenkin ajatellut, että eihän Suomessa jotain PVC kakkaa enää tehdä ja tuoteta. Olin ilmeisesti väärässä? Tiskiharjani on tätä? Onko olemassa hyvää PVC:tä vai ovatko kaikki sikiötä varoittavia, estrogeeni häiritsijöitä jne., joita voi lukea mm. TUKESin sivuilta?
   
   "Suomessa ei pakkauksissa PVC:tä käytetä. sitä löytyy lähinnä rakennusteollisuuden muoviosista, esim. viemäriputket ja suojalistat. Ennen vanhaan PVC:ssä käytettiin pehmentimiä (ftalaatteja) sekä lyijypohjaisia stabilaattoreita. nämä on kielletty jo joskus 80-luvulla.
   
   PVC:n käyttö on jatkuvasti vähenemässä mutta koska se on edullista ja materiaali on helposti muokattavaa niin muutos on hidasta. PVC on vuosikausia muodostanut metsäteollisuuden kloorinielun, eli siitä halpuus.
   
   PVC:llä on vähän sama kuin PS:llä. eli kun se on tuotteena, se on hyvin inertti. Mutta poltettaessa vapautuu klooria mikä kaasuuntuu kloorihapoksi ja tiivistyessään muodostaa suolahappoa. tämä tekee PVC:stä todella hankalan.
   
   JA taas, jos haluaa välttää epämääräisiä tuotteita niin kuluttajan olisi hyvä karttaa Aasian halpatuontia. Esim. Sinituotteet tiskiharjoissa jne. on vain harmittomia materiaaleja."


8. Jos muovit 01, 02, 04, 05, 06 ja 07 kierrätetään, niin mitä näistä tehdään ja miten saamme nuo vaaralliset muovit (muovi 07) pois ruuastamme? (leikkele, kana, liha, juusto... Lista on pitkä....) Kuka päättää mikä muovi ruokaani koristaa?
   
   "Ympäristön kokonaiskuorman kannalta pakkauksen pitää aina suojata tuotetta, asianmukaisesti ja vaarattomasti – siten että ruokahävikki saadaan minimoitua.  Muovit on kehitetty hoitamaan tuota hommaa ja kestämään marinadit ja etikat. Haittapuolena on sitten että ne kestävät roskana pitkään. Tärkeintä on että kaikki pakkausmuovit saataisiin kierrätykseen ja yhtään pakettia ei päätyisi luontoon. Silloin käyttökelpoiset materiaalit saadaan hyötykäyttöön ja muut (mukaan lukien ne haitalliset) menevät energiahyötykäyttöön.  Kierrätys on sikäli tärkeää että kierrätysmateriaalien valmistus vie murto-osan siitä energiasta mitä neitseellisen materiaalin valmistus. jos pakkausmateriaalit valmistetaan aina uudestaan nollasta niin lopulta kulutamme valtavat määrät vettä ja energiaa."
   
   - Oma kommenttini kysymykseen: "Kuka päättää mikä muovi ruokaani koristaa?": Minä päätän ☺

Fortumilta minulle vastasi Mikko Koivuniemi ( Product Line Manager, Plastics Recycling, Fortum Waste Solutions Oy) ja Rinki Ekopisteeltä Reija Koistinen. Kiitos vastauksista ja avusta.